Ei liian räikeää monikulttuurisuutta

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa yhteensä noin 35 000, ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Ainoastaan Tampereen kaupungissa syyslukukaudella 2009 maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli perusopetuksessa 1255.

Vuonna 2009 perusopetukseen valmentavaan opetukseen osallistui 117 maahanmuuttajaa Tampereella. Perusopetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia lukuvuodessa. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen osaamista ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista.

Tampereen maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen korostaakin ennen peruskoulua käytävän valmentavan opetuksen tärkeyttä.

–          Valmentavassa opetuksessa maahanmuuttotaustainen oppii suomen kieltä ja kulttuuria. Se on ikään kuin asettautumisjakso, Nyrhinen kertoo.

Suvivirsi kaikuu tulevaisuudessakin

Opetusministeriön tavoitteena on kehittää Suomen koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että se ottaisi maahanmuuttajien erityistarpeet mahdollisimman hyvin huomioon.

Vuosittain suurimmat maahanmuuttoryhmät saapuvat Suomeen Venäjältä ja Virosta. Vuonna 2011 Tampereelle muutti yhteensä hieman yli 1000 venäläistä ja noin 800 virolaista. Ortodoksiuskonnon opetusta kouluissa onkin lisätty.

–          Haluamme kuitenkin kunnioittaa myös omaa kulttuuriperintöämme, joka on paljon muutakin kuin uskon harjoittamista. Mielestäni keskustelu joulujuhlasta ja suvivirren laulamisesta on usein turhan herkkää ja henkilökohtaista, Nyrhinen pohtii.

–          Ketään ei pakoteta osallistumaan koulun yhteisiin juhliin.

Lisää kielitaitoa ja resursseja

Huolimatta siitä, että tutkimusten mukaan maahanmuuttajien koulutukseen kuluu hieman enemmän rahaa kuin suomalaisten, pitäisi Nyrhisen mukaan maahanmuuttajakoulutuksen resursseja lisätä.

–          Lasten kielelliseen tukeen pitäisi satsata vielä enemmän. Suomen kielen osaaminen parantaa huomattavasti maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassa.

Tampereella annettiin vuonna 2011 oman äidinkielen opetusta maahanmuuttajille 19 eri kielellä.

Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on suurempi tarve tukiopetukseen kuin suomalaisilla, ja heidän kouluttamisensa on suomalaisten lasten kouluttamista kalliimpaa.

Tulevaisuudessa Maria Nyrhisen mukaan tavoitteena on suhtautua maahanmuuttajiin samalla tavalla kuin suomalaisiinkin.

–          Olisi tärkeää, että maahanmuuttajat tuntisivat itsensä tamperelaisiksi siinä missä muutkin, hän summaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s