Freelancer-toimittajana on sekä ihanaa että kamalaa

Sami Takala on Helsingin evankelisesta opistosta (HEO) vuonna 2007 valmistunut nykyinen freelancer-toimittaja, joka on tehnyt freelancer-työtä vuodesta 2008 lähtien. Freelancer-yrittäjä työskentelee itsenäisesti, ja hänellä on yleensä oma toiminimi verotuksen helpottamiseksi. Freelancer voi tehdä töitä monelle eri medialle.

Yrittäjä maksaa aina ennakkoveroa: hän ilmoittaa verottajalle vuosittain arvion seuraavan vuoden tuloista, minkä mukaan ennakkopidätys maksetaan. Yrittäjä maksaa myös itse eläkkeensä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse maksaa itse.

–          Lehtijutuista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, toisin kuin esimerkiksi valokuvista, grafiikasta tai editoinnista, Sami kertoo.

–          Yrittäjä voi lisäksi vähentää ammatinharjoittamiseen liittyvät kulut verotuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet laitteet ja matkakulut.

 

”Älä myy pilkkahintaan”

 

Takala kehottaa freelancer-töitä tehdessä sopimaan jutun hinnan ja yksityiskohdat etukäteen sähköpostilla. Journalistien liiton mukaan tunnin työstä voi laskuttaa 58 euroa, kokonaisesta työpäivästä 433 euroa ja kokonaisesta työviikosta 2131 euroa. Aina journalistien liiton suositukset eivät kuitenkaan toteudu.

–          Juttua laskuttaessa ihmiset usein pohtivat, miten paljon kehtaavat pyytää. Älä myy juttua pilkkahintaan äläkä ylihinnoittele. Pilkkahintaan myyminen vaikuttaa koko alaan, Takala neuvoo.

Freelancerin verotettavat keskiansiot vuonna 2010 olivat 25 500 euroa, eli noin 2125 euroa kuukaudessa. Työsuhteisen toimittajan keskiansiot olivat 3351 euroa kuukaudessa.

 

”Älä myy juttua, vaan ideaa”

 

Takala kertoo, että on hyvä pohtia etukäteen jutun näkökulma, haastateltavat, tärkeimmät kysymykset ja julkaisupaikka.

–          Älä myy valmista juttua, sitä harvoin ostetaan. Myy ideaa, koska sen näkökulmaa voi vielä helposti muokata; kaikki jutut eivät sovi kaikkiin lehtiin, hän sanoo.

Takala kehottaa myös ottamaan päätoimituksiin rohkeasti uudelleen yhteyttä, jos vastausta ei kuulu muutaman päivän sisällä.

–          Jos yksi lehti kieltäytyy jutusta, älä lannistu. Tarjoa sitä jonnekin muualle.

Lopuksi Takala luettelee freelancer-työn hyviä ja huonoja puolia; huonoiksi puoliksi hän mainitsee työn epäsäännöllisyyden, taloudellisen epävarmuuden, työyhteisön puuttumisen ja byrokratian. Hyviä puolia sen sijaan ovat töiden monipuolisuus, vapaus, omaan tulotasoon vaikuttaminen sekä suurempi määrä vapaa-aikaa.

–          Kyllä minä joskus vielä haluan vakituisen työpaikan jostain lehdestä. Todellisuus on kuitenkin se, että toimittajat saavat vain pätkätöitä pätkätöiden perään; on stressaavaa, kun ei tiedä jatkuvatko työt vai ei. Toivon, että siihen saadaan jotain muutosta vielä, Sami summaa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s