Opiskelijat – nuo maamme vähäosaiset

Itsensä töissä ja koulussa burnoutin partaalle paahtavat opiskelijat ovat raatamisestaan huolimatta huomattavasti köyhempiä tai vähintäänkin yhtä köyhiä kuin työttömät ystävänsä – mutta miksi?

Kansaneläkelaitoksen (KELA) myöntämien tukien yhteenlaskettu määrä esimerkiksi opiston asuntolassa asuvalle opiskelijalle on noin 690 euroa, josta 300 euroa on takaisinmaksettavaa opintolainaa. Vuokran jälkeen opiskelijalle jää noin 440 euroa, joka pitää sisällään koulun mahdolliset materiaalimaksut, lounaan tai vaikkapa kansanopiston kuukausittaisen koulumaksun. Käteen ei siis jää paljoakaan.

Työttömien on sen sijaan mahdollista nostaa sosiaalivirastolta jopa 980 euroa kaksitoista kertaa vuodessa; ja euroakaan ei tarvitse maksaa takaisin.

Työttömien ja köyhien aktiviteetiksi leimattu ruuan dyykkaaminen roska-astioista saattaa siis hyvinkin olla ajankohtainen aihe myös monelle opiskelijalle. Jos opiskelijalla ei ole aikaa käydä töissä opintojensa ohella, eivät rahat riitä kovinkaan kummoiseen päivittäiseen aterioimiseen – puhumattakaan harrastuksista tai matkustamisesta.

Se, ettei KELA:n myöntämää opintotukea ole sidottu indeksiin, mutta sosiaaliviraston toimeentulotuki on, on oma osansa tätä typeryyttä.

Miten Suomen nuorison on tarkoitus valmistua nopeasti ammatteihin, kun rahat eivät mitenkään riitä pelkkään opiskeluun keskittymiseen?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s