Keitä nämä saamelaiset oikein ovat?

Inarilainen Oula Guttorm, 21, on pohjoissaamelaisen rock-yhtye SomByn kitaristi. Oula on elänyt ja kasvanut koko ikänsä Inarissa. Hän muutti noin vuosi sitten Ouluun yliopiston vuoksi; mies kuitenkin vakuuttaa, ettei saamelaista tunnista yliopiston kampukselta muuten kuin saamenkielen perusteella.

Oula Guttorm (kuva: Pipsa Havula)

Oula Guttorm (kuva: Pipsa Havula)

–          Kavereiden kanssa puhutaan usein saamea; koko SomBy yhtye opiskelee nykyisin Oulussa. En kuitenkaan usko, että saamelaisuus näkyy minusta varsinaisesti ulospäin, ellen pidä jotain poronnahkakenkiä koulussa, Oula pohtii.

Siitä huolimatta, ettei saamelaisuus loista Oulasta mailien päähän, on hän ylpeä sukujuuristaan.

–          Ala- ja yläasteella, kun ajat olivat hieman erilaiset, minuakin pidettiin melko erilaisena. Koulussa oli jonkin verran kiusaamista ja pilkkaamista. Silloin ajattelin, että onkohan tämä saamelaisuus nyt ihan hyvä juttu – varsinkin, kun isä käski laittamaan saamen kansallispuvun koulun kevätjuhlaan. Saamelaiset ovat pitkään hävenneet omaa kulttuuriaan, eivätkä suomalaiset ole pitäneet sitä oikein minään, Guttorm kertoo.

 

Kiistaa saamelaisuudesta

 

Sekä suomea että saamea sujuvasti puhuva Oula on kasvanut kaksikielisessä perheessä: hänen äitinsä on kotoisin Savosta ja isä Lapista. Guttorm kertookin puhuvansa ja ajattelevansa sujuvasti kummallakin kielellä.

–          Saamelaiset kilpailevat mielestäni ihan liikaa siitä, kuka on saamelainen ja kuka ei. Eikä se tieto edes riitä heille: sen jälkeen täytyy vielä selvittää, että kuka on eniten saamelainen, Oula sanoo.

–          En silti usko, että esimerkiksi minun kohdallani jäisi epäselväksi, ettenkö olisi tarpeeksi saamelainen. Toisille tuollainen vertailu vain tuntuu olevan todella tärkeää.

 

Saamelaisnuoret palaavat takaisin Lappiin

 

Oulan mukaan saamelaisnuorten keskuudessa on nouseva trendi, että muualla kouluttautumisen jälkeen palataan takaisin kotiseudulle.

–          Se johtuu ehkä osittain siitä, että tänne on tullut lisää työpaikkoja. Tilanne ei ole enää ihan niin heikko, kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.

Suuri saamelaiskeskus Sajos avattiin 9.1.2012. Sen mukana saamelaiset ovat saaneet lisää työpaikkoja kotiseuduiltaan.

–          Joillain poismuuttaneilla kulttuuri-identiteetti säilyy hyvinkin vahvana, esimerkiksi paikallisten saamelaisyhdistysten järjestämien tapahtumien avulla. Tosiasia on kuitenkin se, että tunturit ovat täällä [Lapissa] eivätkä siellä.

–          Haastava seikka onkin ehkä se seuraava sukupolvi, joka ei ole koskaan asunutkaan Lapissa. Miten heille pystytään siirtämään sitä kulttuuria ja perinteisiä taitoja? Jos menee opettamaan tulentekoa jonnekin puistoon, niin siihen tulee poliisit aika äkkiä. Tai jos menee heittämään suopunkia koiratarhaan, niin ei siitäkään hyvää seuraa, Oula pohtii.

 

Eroavatko saamelaiset tavallisista suomalaisista?

 

Guttormin mukaan saamelaista ja tavallista suomalaista ei juuri erota toisistaan. Pieniä vivahde-eroja kulttuureista on kuitenkin löydettävissä.

–          Ehkä tämmöinen tietynlainen luontosuhde on vahvempi meillä saamelaisilla. On sellainen muillakin, mutta hieman eri tavalla. Saamen kielessä on paljon kulttuuritietoutta, perimätietoa, tietynlaisissa sanoissa ja sanonnoissa. Siinä mielessä saamen kielellä pystyy kuvaamaan sitä luontosuhdetta paljon paremmin kuin suomeksi.

–          Jos aletaan vertailla sellaista ihmistä, joka on asunut koko ikänsä Helsingissä, ja saamelaista keskenään, niin siinä on varmasti sitten paljonkin eroja. Mutta ehkä me olemme luonteeltamme ja maailmankuvaltamme hieman rauhallisempia, ja etenkin vanhemmalla sukupolvella kaikki asiat eivät ole niin kellon päälle. Tietenkin kieli ja se, miten kieli kantaa perimä- ja kulttuuritietoutta, erottavat meidät suomalaisista, Oula mietiskelee.

– Kuva ja teksti: Pipsa Havula

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s