”Pimeällä Kauhajokikin on suurkaupunki”

Kauhajoen kaupunkia ylhäältä käsin.

Kauhajoen kaupunkia ylhäältä käsin.

Pipsa Havula, teksti ja kuvat

Kello on kahdeksan illalla. Lennonopettaja Michael Putz avaa suuren hallin ovet Kauhajoen lentokentällä ja työntää sieltä ulos ultrakevyen lentokoneen, Ikaruksen.

–          Tämä painaa suurin piirtein soutuveneen verran, 285 kiloa.

Lasikuidusta valmistettu Ikarus on toinen Kauhajoen Air Pilot ry:n koneista, joita yhdistyksen jäsenet voivat varata netistä. Michael on lentänyt yli kymmenen vuotta – lentotunteja on kertynyt yhteensä 1300.

–          Keskivertolentäjä lentää noin kaksikymmentä tuntia vuodessa. Silloin pysyy touchi tallella.

Ikarus on valmiina lähtöön.

Ikarus on valmiina lähtöön.

Putz työntää koneen vaivattomasti keskemmälle lentokenttää. On hyvä lentosää, sillä taivas on pilvetön eikä tuulikaan haittaa liiaksi. Michael tarkistaa koneen öljyt, istuu Ikaruksen ohjaamoon ja laittaa kuulokemikrofonin korvilleen. Hän napsauttaa muutamaa nappia ja lähtee ohjaamaan konetta kohti kiitoradan päätä. Mies kuuluttaa radioon nousevansa ilmaan Kauhajoen kentältä. Lyhyen kiidon jälkeen kone irtoaa kevyesti maanpinnasta.

Uusi perspektiivi. Ikarus kohoaa korkealle Kauhajoen yläpuolelle. Putz on matkalla tutkailemaan Isojoen metsäalueen suurta kulotusta.

–          Mukavinta tässä on katsoa ihmisten tohelluksia eri perspektiivistä.

Isojoella kulotettiin 28 hehtaaria metsää.

Isojoella kulotettiin 28 hehtaaria metsää.

Michael lentää paljon myös pitkiä matkoja esimerkiksi Norjaan, Uumajaan ja Ahvenanmaalle. Hänen mukaansa lentokoneen ohjaustapa muistuu aina uudelleen mieleen, vaikka välissä olisikin ollut taukoa. Putz lentää myös öisin.

–          Yöllä täytyy suunnistaa valojen mukaan, ei se vaikeaa ole. Öisin on upea lentää, sillä pimeällä Kauhajokikin on suurkaupunki, hän nauraa.

Lento-onnettomuuksia. Air Pilotin koulutuspäällikkö Mika Ruutiaisen mukaan lento-onnettomuuksien tavanomaisin syy on lentojen suunnittelemattomuus.

–          Lentäminen on turvallista, kun sen suunnittelee hyvin. Keväisin pienlentokoneita putoilee tavallista enemmän, kun ihmiset menevät ohjaamoon liian pitkän tauon jälkeen, Ruutiainen sanoo.

Taivaalla ei ole yleisestä luulosta huolimatta pelkoa lintuparviin törmäämisestä.

–          Linnut ovat viisaita, eivät ne lennä päin konetta, Michael sanoo.

Kauhajoen Air Pilot ry:n lennonopetuksessa käy väkeä eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Lentolupakirjan voi suorittaa kuka vain yli 16-vuotias, jonka terveys on kunnossa. Lupakirja maksaa kaikkineen noin 5500 euroa. Kurssiin sisältyy lentoteoriaa ja minimissään 25 tuntia koululentoja.

Ultrakevyet koneet syövät noin 15 litraa 98-bensiiniä tunnissa, joten tunnin lennosta kertyy hintaa muutama kymppi.  Lentelyyn kuluu vuodessa keskivertolentäjältä noin tuhat euroa.

Michael Putz on lentänyt yli kymmenen vuotta.

Michael Putz on lentänyt yli kymmenen vuotta.

Takaisin taivaalta. Puolen tunnin lentokierroksen jälkeen on aika palata takaisin maankamaralle. Putz kuuluttaa radioon lähestyvänsä Kauhajoen kenttää. Kone tömähtää kevyesti maata vasten, ja opettaja rullaa koneen hiljakseen takaisin talliin.

–          Sinun pitäisi kysyä joltain muuta, mikä tässä on niin kivaa. Sitä on ehkä hieman vaikea pukea sanoiksi. Tämä vain on mahtavaa, Michael riemuitsee.

Julkaistu Kauhajoki-lehdessä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s